Terassi

Olipa kerran Berlingon vanha autohäkki ja tavaratilana ollut asuntoauton takatalli. Suunnitelma oli saada koirille lisätilaa ja mahdollisuus pitää takatallin ovi kesäkuumilla kokonaan auki ulos. Koirat saivat uuden oman terassin eli huoneen sängyn alta.

Pari päivää siinä meni rakennellessa. Takatallin tyhjennys turhasta tavarasta kevensi kuormaakin melko lailla. Miikku lahjoitti vanhan autonsa häkin, josta rälläköin ovet takatallin häkkiin. Auton sisältä sahattiin kulkuaukko terassille, joka on mahdollista sulkea talvella lämmön karkaamisen estämiseksi. Samalla levennettiin alinta porrasta, jotta koirien kulku terassille ja ylös sänkyyn helpottui. Kiitos ovesta ja rappusesta Ulvilaan. Ovi pysyy tarralla auki ja saa olla auki aina, kun koirilla on kulku terassille, eli käytännössä koko ajan. Kulkuaukkoon saa tarvittaessa verkko-oven. Mahtava terassi tuli. Kyy varsinkin viihtyy uudessa huoneessaan.  

​​​

Puhtaanapitoa

Multa monesti kysytään, miten rapaisten koirien kanssa pärjää asuntoautolla.

Tänään siivottiin ja ihan heti ei halua lattioita ja sänkyä taas täyteen hiekkaa. Tunnin peltolenkin jälkeen kuraisia koiria oli noin neljä. Se menee jotenkin näin:

Toimistopäivä 

Välillä täytyy pitää toimistopäivää. 

No vähän kävimme Jaakolla treenaamassakin junnujen kanssa. Mutta kirjanpitoa ym. oli loppuillan ohjelma. 

Ja kaikki tarvitsisivat oman Outin! Joka taas pelasti pälkähästä ja huomautti, että veroilmoitus olisi syytä täyttää viimeistään huomenna!

Nostetaan kissa, eikun koira, pöydälle. Paitsi, ettei tarvitse nostaa.


Kevät on täällä. Samoin rapakelit. Laitoimme auton vesisäiliön täyteen ja rekut saa pestyä auton ulkopuolella suihkulla. Itselle on suihku sisällä. Myös vessan huuhtelu toimii nappia painamalla. Talvella sen asian hoiti juomapullo.

Lämmitys on kevyttä, kun kelit ovat plussalla yölläkin. Puskassa pärjää kaasulla useamman vuorokauden. Kesää kovasti odottelemme!

Olipahan reissua

Melkoista reissaamista on viimeiset viikot olleet. Kaupunki on vaihtunut idästä länteen ja paikoillaan ei juuri ole ehtinyt olemaan.

Kipastiin koirien kanssa Lohjan kautta Kuopioon, sieltä Turkuun, Lempäälään, Tampereelle ja eilen palattiin reissusta Haukiputaalta.

Haukiputaalla Mikolla ja Marilla oli OMD Assistant coach koulutus, jonne startattiin Katin kanssa perjantaina yhdentoista aikaan. Mä koulutin pe illan vielä Lempäälässä ja Kati lopetteli Lohjalla vasta yhdeksän aikaan. Kati hurautti ensin Lempäälään, josta reissu alkoi. Olimme suunnitelleet, että ajamme Viitasaarelle yöksi ja aamulla jatkamme Haukiputaalle koulutukseen.

Illalla lähtö ei juurikaan venynyt ja pääsimme matkaan. Hieman alkoi väsy jo illalla painaa, mutta hyvien keskustelujen siivittämänä pääsimme Viitasaarelle ja nukkumaankin jo klo 3.00. Yöpaikaksi löytyi hengellisen seurakunnan rauhallinen parkkipaikka. 2,5 tuntia ehdittiin nukkumaan, kunnes kello herätti aamulla jatkamaan matkaa. Perillä tuli olla jo klo 10. Koirien nopea aamulenkki, pika-aamiainen ja matkaan. Pääsimme kuin pääsimmekin perille kymmeneksi, vaikka vielä viimeisillä kilometreillä ajoimme hiukan harhaan.

Haukiputaalla koulutus oli mielenkiintoinen ja löysin kyllä uusia tapoja kouluttaa ja nähdä asioita. Viikonlopun anti oli loistava, kiitos Mikolle, Marille ja Jennille. Assistant coach porukka on täynnä huikeita tyyppejä, joiden kanssa ei kyllä ole tylsää.

Vaikka ensimmäisenä päivänä tuntui vaikealta muistaa edes oma nimi, niin koulutuksen anti oli todella hyvä. Lauantaina uni tuli odottelematta ja sunnuntaina pitkien yöunien jälkeen alkoi jo näkökenttäkin kirkastua. Eilen vielä hurautimme takaisin, taas hyvien keskustelujen siivittämänä. Kiitos hereilläpidosta ja juttutuokioista myös Markolle!

Nyt auto käyntiin ja kohti Kaarinaa. Hyvää viikkoa!

Matkalla

 

Strike a pose!

 

Takaaleikkauksen ahaa!-elämys! Mari Kaplas <3

 

Upgrading

Sain entisessä työpaikassani työkaverilta lahjaksi kyltin, jossa luki “aina menossa”. En osannut edes arvata mihin se lopulta tuli viittaamaan. Silloin olin jopa suunnilleen paikoillaan. Nyt kyllä kilometrejä per kuukausi tulee räjähdysmäisesti enemmän. Tässä viikon sisään tulee käytyä Lempäälässä, Lohjalla, Kuopiossa ja Turussa. Sen jälkeen suuntaamme Haukiputaalle Marin ja Mikon oppiin. 

Autoa on hieman varusteltu. Ulos laitettiin vienti vesihanalle, eli koirat saa pestyä auton ulkopuolella. Tänään asennettiin invertteri, jolla saa sähkön akulta tietokoneelle ja tulostimelle, vaikka en olisikaan piuhan päässä. Muotkan Esa esitteli viime syksynä heidän auton hienouksia ja “tupakinsytytinpistoke” “makuuhuoneessa” jäi mieleen. Heillä on kyllä muutenkin hieno auto ja loistavia oivalluksia. Nyt on minullakin latauspistoke makkarissa. Helppo saada luuri ja iPad laturiin yöllä suoraan sängystä. 

Juniorit pääsivät tänään uimahalliin. Bingo konkarina hyppi pommilla veteen samantien. Ensikertalainen Kyy yllätti ja meni veteen ihan itse ja innoissaan. Eivät olisi malttaneet pois tulla.

Miikun ja Ennan kanssa vielä kuurattiin kärryä ja vessassa, joka aiemmin toimi lähinnä romuvarastona, mahtuu ihan käymään kunnolla!

Miikun ottamia kuvia Kyy-norppasesta

Lainakoiria

Olipa upea seurata, vaikkakin sivusta, ensimmäisiä agilityn HalliSM-kisoja. Kovasti oltaisiin Nanon kanssa haluttu karkeloihin mukaan, mutta 2 päivää ennen kisoja Nano kevensi lenkin jälkeen toista etujalkaansa, eikä se vuorokauden levolla puhtaaksi liikkeeksi muuttunut. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kun jättää kisat väliin. Isojen kisojen tunnelmaa olisimme kovin mielellämme halunneet päästä fiilistelemään, mutta ensi kerralla sitten. Pääasia on, että Nano paranee pian. <3

Kun viikonloppu muuttuikin yhtäkkiä vapaaksi, jäi aikaa hieman sosiaaliselle elämälle, joka sujui Miikulla tyttöjen illassa Miikun ja Heinin kanssa. Oli pitkää lenkkiä koirien kanssa, pitsaa ja herkkuja, studiokuvia, paljuilua ja leffaa. Allekirjoittanut nukahti kyllä leffan alkumetreillä ja herätettiin sohvalta leffan loputtua.

Salakuva leffanukahtajasta

Tänään sitten pienellä yllytyksellä käväistiin Minnan Jasun kanssa kisaamassa Tamskilla ja loppua kohti yhteistyö alkoi sujua ja viimeiseltä radalta nopein aika, mutta ensimmäinen rima sieltä tipahti alas. Saviojan Anne antoi vielä oman koiransa ohjattavakseni ja Allin kanssa kirmasimme maksi kakkosten radat läpi nollakoirakkona. Ihan emme toisiamme joka kohdassa oikein lukeneet, mutta olipa hauskaa ja hyviä pätkiä. Ja miten valtavan ihan koira. Todella helppo radan ulkopuolella ja lenkkeili minun laumani kanssa ilman minkäänlaista ongelmaa. Radalla taas juoksi niin lujaa, että aluksi yllätyin. Bingo ja Kyy pääsivät hieman treenaamaan kisojen välissä ja Nukakin halliin turisteilemaan. Nano on lopen kyllästynyt joutenoloonsa, kun lenkitkin ovat olleet lyhyitä remmissä tarpomisia. Ihana Outi tsekkasi Nanon jalan tuoreeltaan, mitään merkittävää ei löytynyt ja seuraamme nyt, meneekö nopeasti levolla ohi, vai onko jatkotutkimukset edessä.

Kyllä agility vaan on mahtava laji, se liikuttaa monella tapaa niin suurta joukkoa. Ihania elämyksiä parhaiden ystäviemme kanssa ja suuria tunteita. Ilman tähän lajiin tutustumista olisin kyllä niin paljon köyhempi niin ystävien kuin kokemuksienkin saralla. Laji on vienyt mennessään ja se yhteisö, joka lajin takan on, on suurenmoinen.

Tinkimättömästi makseissa Suomen parhaita olivat Janita ja Fu. Kun katselin kisavideoita, niin hän on kyllä askeleen edellä koko muuta joukkoa. Olen kiitollinen, että saan olla hänen opissaan. Toinen agilityllisesti merkittävä tekijä on minulle ollut yhteistyö Anne Talvitien kanssa. Kun kisaaja-Tanja on saatu kondikseen, on kisaaminen sekä silkkaa iloa että aina mahdollisuuksia täynnä. Annella on ollut merkittävä osa myös muun elämäni laadun kanssa. Mentaalivalmennus on iso kokonaisuus ja ainakin puolet suorituksista tulee tästä työstä. Agility on lajina todella monipuolinen. Agility on taitolaji, jossa ohjaajan ja koiran tekniset taidot tulevat olla korkealla, jotta mahdollisuudet yhteistyölle syntyvät. Koirien kouluttaminen ja oman radanluvun ja tekniikan treenaaminen on niin koukuttavaa ja aina on uusia asioita opittavana. Agility on myös fyysisesti vaativaa, koiran ja ohjaajan fyysiset ominaisuudet ovat kehitettävissä ja parannettavissa ja kannustavat liikkeelle. Mentaalinen puoli korostuu kisaamisessa ja kisaajan vahvuuksissa. Yhteys ja yhteistyö koiran kanssa tekee lajiin oman viimeisen ripauksensa. Rakkaudesta lajiin!

 

kuvat Miikku Pietilä

Potkukelkkalenkillä Kyy ja Bingo

Siskokset Keno ja Bingo

 

Kaunis Nano

Kyy-koiranen

Bingo

Suloinen Nuka

Koulunpenkillä

Me päästiin tänään kouluun! Oltiin kertomassa yrittämisestä. Me ollaankin tosi yritteliäitä. Aina kun on joku tehtävä, niin me yritetään tosi kovasti ja yleensä kyllä onnistutaankin.

Saatiin tosi monta uutta ystävääkin. Oli kyllä tosi kivaa. Mä vähän väsähdin ja otin pienet torkut luokassa.

T. Kyy




Prinsessoja ja basilleja

Tänään sain leikkiä prinsessaa koko päivän. Kiitos Miikulle perheineen, jotka järjestivät prinsessasyntymäpäivät minulle. Enna ja Miikku olivat leiponeet pinkin prinsessakakun ja Elsa ja Anna ovat pop.  Tai se saattoi olla alunperin kuningatarkakku, mutta koska se kuulosti niin keski-ikäiseltä, päädyin prinsessa-teemaan.

Kovasti on sänky vetänyt viime päivinä puoleensa, olen ollu kipeä ja kovin paljon en ole ehtinyt lepäilemään. Tästä syystä varmaan olen vielä vähän kipeänä ollutkin, kun lepäily on jäänyt vähän toisaikaiseksi. Toni mua ystävällisesti muistutti, useaan kertaan, riittävästä nesteensaannista ja levon tarpeesta. Tauti ei meinannut millään mennä ohi, vaan kuumetta riitti ja kurkku oli aivan kamalana. EO-karsinnat jäivät väliin, koska aamulla oli niin kova kuume, etten meinannut tarjeta edes monen peiton alla.
Kiitos avustanne Miikku ja Ilona! Koirien lenkityspalvelu oli erinomaista ja sain apua tautiinkin. Annella käydessä juteltiin, että jos kovasti yskittää, niin voi kuvitella juovansa erikeepperiä tai jotain ja ajatella, kuinka koko nielu peittyy suojaavaan kerrokseen sileää ainetta. Ja kappas, eipä yskitäkkään. Ajatuksen voima on valtava.

Vuosi tuli lisää mittariin, mitäpä sitä menneitä muistelemaan. Mutta oli viime vuosi kyllä aikamoinen muutoksien vuosi. Elämä pyörähti kyllä kokonaan ympäri ja paljon tuli opittua. Oikeastaan voidaan sanoa, että muutuin kyllä todella paljon. Kun niinkin merkittävät asiat, kuin työ ja asumismuoto, kaupunki ja lähes kaikki ympärillä olevat ihmiset muuttuvat, niin ei siinä ennallaan pysy. Kiitos ihan jokaiselle, joka on matkalla mukana ollut, ja on edelleen. Teidän ansiostani olen tänään se, joka olen. Kiitollisuus on lisääntynyt elämässäni merkittävästi ja sen vuoksi voi varmasti sanoa, että pidän elämästäni tällä hetkellä todella paljon.

Taudista huolimatta koirat ovat saaneet ulkoilla kyllä riittämiin. Kyy ei meinaa malttaa tulla edes yöksi sisälle. Päivät hän viettäisi mieluiten tilan isännän kanssa ulkohommissa. Bingo ja Kyy ovat olleet Miikulla hoidossa, kun työreissut viikonloppuisin ovat meitä muita vieneet. Nuka ja Nano pärjäävät välillä vähän vähemmälläkin liikunnalla ja tyytyvät lyhempiinkin lenkkeihin, kun köpöttelen keuhkotautisena hiljakseen.

Kyy kyläilemässä

Päiväni prinsessana päättyi ihanasti tyttöjen kauneudenhoitoiltaan. Huomennakin on tosi hauska päivä luvassa. Nukkumaan, jotta jaksaa siitäkin nauttia.

Hyvää yötä ja ajatelkaa elämänne hyväksi!

Ottaa pannuun

Pamahti kaasulämmitys pois päältä. Oli pikkusen viilee koulutusten jälkeen kömpiä koppiin, ku oli lämmöt nollassa. Lämmitin sanoo, että kaasu loppu, vaikka uuteen pulloon vaihtaa. Jääkaappi ja liesi kyllä tyytyväisesti kaasuttelevat. 

No enste aattelin, että on vaan huono kaasupullo sattunut ja seuraavana aamuna toisella pullolla kaasu taas pelasikin.. Hetken. Mutta eilen taas illalla oli viileet tunnelmat, kun koppi seiso kaasun varassa jokusen tunnin. Ihan pari peittoa piti kiskoa päälle, että tarkeni. Miikku kyllä tarjosi sisäyöpymismahdollisuutta avuliaasti, mutta sissiluonne kärvisteli kopissa.

Miikku lainasi lisäpatterin ja yöllä sähkön varassa pärjättiin. Nyt istuksitaan korjaamolla pannua ihmettelemässä. Olisko pannun poltin posahtanut. 

Onneksi sattui kuitenkin nyt, kun huoltoon vielä sai sukkelasti parin tunnin varoitusajalla. Erä-Laukolla ollaan jo tuttu näky ja koiratkin kuin kotonaan. Katotaan kuinka pannun käy.

Flunssakin otti kiinni aika urakalla. Vaikka otin Eevalta saatuja vitamiineja heti, kun alkoi tuntua kipeältä. Eikös se riitä, jos niitä kerran kuukauteen napsii? Mutta onneksi ei sentään influenssaa, jota kans ollu liikkeellä. 

Pientähän tämä ja hyvin meillä muuten pyyhkii. Koirat on terveitä ja iloisia. Miikulla hoidossa ollut pentu on tuonut Bingosta esiin hyvin äidillisiä puolia ja Kyy on lapsesta hatioissaan. 

Viikonlopuksi lähdemme Turkuun Janitan oppiin oppimaan kouluttamista ja lauantaina illalla vielä penneleitä kouluttamaan. Jos vaan lämmötkin saadaan takaisin, niin mahtava viikonloppu tulossa. 

Läheisyys lämmittää, kainalokoira-Bingo
Ei ole sidostesukka

Pommiin

Viikonloppu vierähti pääkaupunkiseudulla hurjan mukavissa koulutuksissa ja kisoissa. Kun saa viettää tosi kivan päivän kouluttaen, niin illalla en ole väsynyt, vaan energinen.

Lauantaina lopeteltiin viimeiset koulutukset ysin aikaan illalla ja ajoin yöksi JAUn hallin pihalle, että aamulla ollaan jo pelipaikalla. Puhelimen laitoin latautumaan varavirtalaitteeseen ja herätyksen aamulla hyvissä ajoin, että ehditään kunnolla lenkille ennen kisoja. Aamulla heräsin, kun Bingo haukahteli. Kerran jo pyysin sitä olemaan hiljaa, mutta onneksi se haukkui uudelleen. Rupesin kuuntelemaan, että joku muukin haukkuu pihalla. Katsoin kelloa ja oho. Olin nukkunut pommiin! Puhelimesta oli akku tyhjentynyt ja eipä herätystä kuulunut.

Kauhealla kiireellä vaatteet niskaan ja ilmoon. Onneksi ihana Sanna sattui olemaan ilmojonossa ja hän ilmosi munkin koirat, että ehdin sillä välin lämppälenkille, Bingo kun starttasi ensimmäisenä. Olisko ollut vähän hauskaa, että se, jolla takuulla oli lyhin matka kisoihin, ehkä 30-40 metriä, myöhästyisi kisoista! Ehdittiin me mukaan, mutta vähän tiukkaa teki. Bingon startin jälkeen ehdin hampaidenpesulle ja aamiaiselle.

Taas on aikamoista reissua viikko edessä. Ilmat ovat olleet karavaanarille suotuisat ja lauhat. Nyt pieni pakkanen, mutta sähkölämmitys ja lisäpatteri pitävät mukavan n. 19 asteen lämmön kopissa. Ensi viikon työt on suunniteltu ja koiriakin aktivoitu riittävästi. Hurjan hauska viikko tulossa. Toivottavasti teillekin!

Kuva Miikku Pietilä

Kuva Miikku Pietilä