Bingon lapinloma

Bingon lapinloma

Koska kevät oli aika rankkaa aikaa, varsinkin Bingon sairauden kanssa, teimme päätöksen, että agilityn SM-kisat jätetään väliin ja omistamme lomalla aikamme omille koirillemme ja Bingolle. Näin sai alkunsa idea Bingon lapinlomasta.

Bingon varpaat alkoivat paranemaan hyvin. Ensimmäiset kaksi viikkoa olivat kovin kivuliaita ja hankalia, mutta sen jälkeen alkoi päivä päivältä helpottamaan. Kun kynsien ytimet alkoivat kuivumaan, kivut Bingolla hellittivät ja hän pystyi osallistumaan jo pienille lenkeille. Pitemmät lenkit hän istui omissa rattaissaan, mutta pääsi kuitenkin mukaan.

Bingon lapinloma alkoi, kun töideni jälkeen lähdimme ajelemaan kohti pohjoista, ilman sen suurempia suunnitelmia. Ensimmäisenä iltana ajoimme Viitasaarelle puskaparkkiin.

Tässä olen puskaparkissa Viitasaarella

Viitasaaren itikat olivat kovin ovelia ja yöllä niitä oli tullut autoon ainakin sata. Nukkumisesta ei tullut mitään, kun heräsin koko ajan ininään. Ne ryökäleet olivat mönkineet sisään jääkaapin tuuletusaukon itikkaverkon läpi. Seuraavana päivänä ostimme tiheämpää verkkoa ja tukimme sisääntuloaukot.

Viitasaarelta ajelimme seuraavana päivänä Ouluun ja pienen lenkkeilyn ja syönnin jälkeen ajoimme vielä Tornioon. Torniosta keksimme lähteä kohti Kilpisjärveä. Ja matkalla pysähdyimme lenkkeilemään Aavasaksalle.

Tässä olemme kaikki näköalapaikalla poseeraamassa
Ja Aavasaksalta oli hyvät näköalat
Aavasaksalla oli hyvää maastoa tallustella ilman kynsiä

Seuraavana päivänä menimme Kilpisjärvelle.

Kilpisjärvi. Taustalla Saana-tunturi
Tässä pystytin leirin Kilpisjärven leirintäalueelle taustalla hienot tunturimaisemat
Me mustavalkoiset autossa huilailemassa
Kyyn kanssa otimme torkut etupenkillä
Tunturista löytyi LUNTA. Ja sekös meistä oli hauskaa. Pyörin lumessa moneen kertaan.

 

 

 

Kukkulan kuninkaana

Kilpisjärveltä ajelimme Pallakselle ja sieltä pikku hiljaa Saariselälle.

Pohjoisessa oli sen verran viileää, että pidin Hurtan avaruuspukua päälläni. Hieman on tuo turkki ohentunut lääkekuurin takia.
Tässä on meidän koko porukka
Tunturipurot olivat niin kirkkaita, että aina näkyi pohja selvästi. Meitä olisi haluttanut vähän uimaan.
Täällä Lapissa on kyllä hurjan kivaa

 

Äidiltä usein kysytään, laitetaanko me ruokaa asuntoautossa. No joka ilta laitettiin!
Paljon löydettiin pitkospuita.
Kiipeilin puiden rungoille ja esitin kaikki 2o2o-temppuni
Pyhä-Nattanen tunturissa, siellä tuuli tosi kovaa, mutta oli hurjan kivaa
Huipputyypit

Kotimatka oli pitkä, mutta olimme jo väsyneitä tuntureiden valloituksista. Oli hyviä lenkkimaastoja ja niin ihmiset kuin koiratkin nauttivat luonnosta ja rauhasta.

Bingolle kuuluu jo aika hyvää. Hän on melkein kasvattanut jo uudet KYNNET, jotka näyttävät hyvältä ja kovilta ja ovat kiinni. Heinäkuun lopulla menemme taas kontrolliin ja toivottavasti lääkekuuria voitaisiin jo vähitellen laskea alas. Kortisoni on vienyt niin karvat kuin lihaksetkin ja tuonut hieman tynnyrimäisen keskivartalon ja valtavan ruokahalun. Ulkomuoto muistuttaa hieman käpylehmää. Bingo on kuitenkin kivuton ja iloinen oma itsensä, joka lenkkeilee muiden mukana kaikki lenkit ja nauttii uimisesta hellekeleillä.