Pohjakosketuksia ja uuden elämän opettelua

Kun hyppää uuden auton rattiin, varsinkin paljon isomman ja erilaisen, mitä ennen ikinä on ajanut, on vaikea hahmottaa mikä kuuluu asiaan ja mikä ei. On myös hurjan vaikea hahmottaa uudet omat rajat, minne saakka yltää, sekä niinkin yksinkertaiset asiat, kuin jarrutusmatka ja miten valtava massa ja koko poikkeavat entisestä. Niimpä minäkin otin ensimmäiset pohjakosketukseni. Mutta niistäpä oppii, ja kiitollinen olen siitä, että pohja ei mennyt rikki, mitään peruuttamatonta ei tapahtunut, vähän raapaistiin pohjaa, mutta sellaista sattuu.

Ensimmäinen yö on nukkuttu uudessa kodissa. Pari koiraa kainalossa, pari koiraa valitsi omat paikkansa penkeiltä. Ei jäädytty, vaikka vähän opettelua uudet systeemit vaativat. Rakkaiden ystävien pihapiiri tarjosi sähkön ja turvan. Pikainen käyttökoulutus ostoliikkeen pihassa ja nopeat muistiinpanot, mitä ehkä pitää muistaa ja osata, selvittivät meidät ensimmäisen yön läpi. Tarettiin, vaikka varsinaisesti huonelämpötila pysyi, sanotaanko, maltillisena ~16 astetta.

 

img_0002

Tänään parkkeerasimme Urjalan Koira-Kehrolle, jossa kouluttelimme päivän ja illansuussa pääsimme vielä nauttimaan rakkaiden ystävien ylenpalttisesta vieraanvaraisuudesta. Tässä tuoreessa elämäntapaintiaaniudessa on ehkä parasta se, että huomaa elämässä ja maailmassa niitä tärkeimpiä juttuja ja osaa olla kiitollinen. Tällä hetkellä meillä on kaikki hyvin.

Kilisyttelimme tupareissamme myös uudelle elämälle ja seikkailuille.
Jännä nähdä, minne matkamme vielä meitä vievät. En malta odottaa!

img_0008